Vietimme pääsiäistä ilman koiria pohjoisessa hiihtäen ja lasketellen, joten koirat pääsivät kukin omaan hoitopaikkaansa. Tessa ja Glenda jäivät Turkuun Annalle ja Elsille ja Bestis pääse Espooseen Idan luokse. Kaikilla oli sujunut ihan mukavasti, mitä nyt Bestis kakannut vähän miten sattuu ja Tessakin pissannut pari kertaa sisälle... Tosi helppoja nämä mun koirat, huoh.

Eilen pääsivät sitten kaikki kotiin ja koska onnistuin saamaan itseni flunssaan matkalla, niin tehtiin pitkän lenkin sijaan ensimmäiset jäljet :). Bestis teki ensimmäisena ihan vauvajäljen, se oli varmaan vaan joku 15metriä pitkä (jos sitäkään), joka askeleella nami ja loppuun laitoin kipon. Bestis oli ihan yllättävän taitava, vähän pyöri ja peruutteli, mutta lopussa meni jo ihan suoraan. Keskittyi tosi hyvin (paremmin, mitä pellolla olleille jäljille, joissa askeleet tosi lähekkäin) ja nenä vaan tuhisi sen mennessä :))

Seuraavana vuorossa oli Hoppu, joka tekikin ihan tosi loistavasti, kaikki kepit nousi ja ylitti pari vähän hankalampaa kohtaa täysin ongelmitta. Hyvä Hyeena!

Glenda sai tehdä viimeisenä, nosti jäljen tosi hyvin, paitsi että janaa se ei kyllä yhtään osaa, vaan seilaa vähän eikä etene suoraan. Ensimmäisen kepin otti taas vaan suuhun ja jatkoi jäljestystä, kun kehuin niin toi mulle. Toinen keppi jäi matkan varrelle, ensimmäinen kulma oli ihan ok, seuraavat kepit neloseen asti nousivat hyvin, viitoskeppiin reagoi, muttei nostanut ja kuutoskeppi nousi hyvin. Tällä kertaa mentiin aika haipakkaa ja välillä tuntui aika epäluottavaiselta olo jälkiliinan päässä, mutta hyvin se kuitenkin pysyi jäljellä. Rutiinin puutetta, nyt pitääkin koettaa päästä jäljelle vähintään kerta viikkoon, niin voisi harkita vaikka koetta syksymmällä :)