Olimme iltakävelyllä ja se oli ihan täysin normaali, juoksenteli kuten yleensä. Nostin sen kävelyn jälkeen autoon häkkiin ja ajoin kotiin. Pihalla kun nostin autosta ulos, niin raahasi toista takajalkaansa. Pelästyin ja soitin tutuille eläinlääkäreille, joille lähdettiin saman tien. Sinne päästyä ei pystynyt laittamaan painoa enää kummallekaan takajalalle. Sille annettiin steroideja ja seurasin Bestiksen vointia yön yli, mutta aamulla tilanne oli ihan sama kuin illalla. Eilen suunnattiin aamupäivästä Vantaalle Aistiin lisätutkimuksiin, aluksi lääkäri kokeili refleksit (jotka kaikki olivat normaalit) ja tutki Been muuten, eikä siitä löytynyt muuten vikaa. Koska refleksit olivat normaalit ja syväkiputunto myös, niin sitä kannatti lähteä kuvaamaan. Ensin ottivat röntgenkuvat, joissa näkyi synnynnäinen vika rintarangan nikamissa 5-6-7. Koska se ei kuitenkaan selittänyt syytä halvaukseen niin siitä otettiin vielä magneettikuva. Magneettikuvassa näkyy, että sillä on samalla kohtaa selkäydin on sijainnut lähellä selkäydinkanavan seinää ja sen tapauksessa pieni trauma selässä on voinut aiheuttaa suuren trauman, koska iskunvaimennusvaikutus on ollut normaalia heikompi.
Lääkäri ja fysioterapeutti olivat optimistisia sen suhteen, että Bestis vielä pääsisi kävelemään, mutta siihen saattaa kulua aikaa.
Saimme hyvät ohjeet miten kuntouttaa Bestistä itse kotona (pääsee mm.
kylpyammeeseen uimaan :).
Bestis on ollut koko ajan itse tosi reipas ja pirteä, sillä ei onneksi ole ollut näkyviä kipuja. Eilisen pitkän ja rankan tutkimuspäivän jälkeen vielä touhusi illalla reippaasti kotona. Vuorasin lattian matoilla, jotta sen tassut ei liu'u vaan pääsee jotenkin eteenpäin ja kovasti se koettaa leikkiä. Tänään aamulla käytiin ostamassa sille pienet valjaat uimista varten, kohta menemme kokeilemaan mitä tykkää uimisesta.
Eli nyt tämä blogi muuntautuukin sitten Bestiksen kuntoutuspäiväkirjaksi, todella toivon, että saan päivittää tänne hyviä uutisia tulevaisuudessa.
Kiitos kaikille, jotka olette lähettäneet meille ihania viestejä ja eläneet tässä tilanteessa tukena, tämä alkuviikko on ollut uskomattoman raskas.
Kiitos vanhemmilleni, jotka taas ovat pitäneet Glendaa hoidossa, jotta olen saanut keskittyä Bestikseen. Fysioterapeutti tosin oli sitä mieltä, että olisi ihan hyvä, että Bestiksellä olisi mahdollisimman paljon syitä liikkua, joten Glenda varmaan kotiutuu kunhan olemme vähän tottuneet tilanteeseen.
Potilas ja luu, sitä on nyt hemmoteltu oikein urakalla :)
Kommentit