Käytiin lauantaina Keravalla treffaamassa tyttöjä Ruut'a ja Merviä, sekä tietty Katria ja Susania myös :). Mä olin loppuviikon seminaarissa Helsingissä, joten koirat pääsivät Marian kyydillä Paimiosta ja mä jopa löysin lähijunalla perille :)). Eksoottista matkailua itse kullekin...

En tehnyt kummankaan kanssa paikallaoloja kahdesta syystä a) molemmilla on vasta äskettäin loppuneet juoksut b) ei olla tehty p.oloja varmaan puoleen vuoteen, joten ehkä ei olisi ollut fiksua ottaa valtavassa massassa pitkän tauon jälkeen...

Yksittäisliikkeissä Pesti sai aloittaa, mikä jälkikäteen ehkä vähän harmitti, sillä se otti jonkin verran häiriötä muista treenaajista. Mielestäni ei kuitenkaan häiriintynyt lainkaan hallista (vaikka muistaakseni olikin ekaa kertaa parkkihallissa), mutta kun joutui tekemään tylsiä vauvojen namijuttuja, niin kai harmittaa, kun toiset pääsevät kapuloille ja ruutuun jne.

Ensin tehtiin seuraamista, tässä aukesi aika voimakkaasti, mutta syytän liukkaudesta johtuvaa taukoa. Liikkeessä ei häiriintynyt muista, mutta perusasennoissa tuijotti Puh-enoa, joka liiteli ruutuun.

Kaukoja hinkattiin seuraavaksi, näissä huomattiin että yksittäisesti vaihdot sujuvat jopa tosi hienosti, mutta yhdistettynä ei meinannut onnistua. Treeniohjelmaan on siis nyt otettu pienimuotoisesti sarjat, ja itse asiassa vähän ehkä edistyttykin.

Tunari oli turhan hankala, osasin etukäteen vähän veikatakin, mutta tehtiinpä silti. Ekalla kerralla hämpsi muita ja toi ainakin paria väärää, mutta lopulta löytyi oikea. Tämän jälkeen tehtiin yksi liikkeestä seiso, jota ennakoi hulluna, mutta itse liike oli loistava. Uusintatunari sujui paremmin, taisi se tosin siinäkin vähän muita maistella, mutta meni paremmin kuin eka yritys. En suostu vieläkään masentumaan tästä.

Jaa niin, jossain välissä tehtiin myös liikkeestä istumista, jossa huomattiin, että vasemmalla kädellä annettu apu toimii paremmin. Näitä siis lisää.

Glenda sai tehdä uudenmallisen idarin, jossa istuminen oli ensinnäkin mahdotonta (varmaan kolmannella toistolla vasta onnistui) ja vihdoin kun istahti oli ollut levoton. Plaah.

Ruutu onnistui kerralla ihan kohtuullisesti, paitsi taisi mennä sivusta sisään.

Metallinoudossa oli hidas, syytän alustaa, mutta eteenistumiset hyviä.

Tunarikin onnistui, paitsi että välissä piti vähän purkaa jännitystä, mutta siis mä oon niin ilahtunut siitä, että Glenda-tunari-ongelmainen osasi tehdä parkkihallissa suht järkevän tunarin suht järkevässä ajassa, vaikka tehtiin ihan liikkeenä liikkeiden joukossa.

Kokonaisuudessaan oli tosi kiva treenata, jospa sitä vaikka treenais taas lähiaikoina porukassa. Kiitos Katri, Maria ja Susan seurasta ja Marialle vielä erityiskiitokset kyydistä ja matkaseurasta! Me saatetaan lähteä jopa lähivuosina uudestaan, eikä pidetä uudestaan n. 7 vuoden taukoa Keravan treeneistä, eikö!? ;)